HS: Taloyhtiön kannattaa tehdä energiaremontissa yhteistyötä naapuruston kanssa

22.11.2020

Helsingin Sanomat 22.11.2020

https://www.hs.fi/paivanlehti/22112020/art-2000007632281.html

Moni maksaa asumisesta liikaa taloyhtiöiden turhan energiankulutuksen takia – näillä toimenpiteillä säästyy rahaa ja ympäristöä

Taloyhtiön kannattaa tehdä energiaremontissa yhteistyötä naapuruston kanssa.

HUONOT uutiset ensin: moni maksaa asumisesta suotta aivan liikaa. Tämä on tyypillistä varsinkin, jos asuu talossa, joka on rakennettu 1960–1980-luvulla.

Tuolta ajalta on suuri osa suomalaisista asuinrakennuksista, ja ne kuluttavat runsaasti energiaa – myös turhaan.

Energiankulutuksen osuus taloyhtiöiden hoitokustannuksista on 30–40 prosenttia, ja valtaosa siitä menee lämmitykseen. Hukkaan valuu valtion kestävän kehityksen yhtiön Motivan mukaan kolmasosa.

Taloja ylilämmitetään, vedellä läträtään.

HYVÄ uutinen on, että energiankulutusta on mahdollista pienentää yksinkertaisilla keinoilla.

Tähän antaa neuvoja tänä syksynä julkaistu Taloyhtiön dataopas. Se on syntynyt osana Ilmastoviisaat taloyhtiöt -hanketta, jonka tavoitteena on auttaa taloyhtiöitä vähentämään energiankulutusta ja ilmastopäästöjä.

Hankkeen taustalla on innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki, Helsingin seudun ympäristöpalvelut, kestävän rakennetun ympäristön yhteistyöverkosto Green Building Council Finland sekä Helsingin ja Vantaan kaupungit.

Dataopas korostaa mitatun tiedon hyödyntämistä: jotta energialaskua pystyy pienentämään, pitää tietää, mihin energiaa ja rahaa kuluu.

Tässä auttaa esimerkiksi asuntoihin asennettava anturitekniikka. Muutaman kympin langattomilla sensoreilla pystyy keräämään tietoa muun muassa sisäilman lämpötilasta, kosteudesta ja hiilidioksidipitoisuudesta.

Tätä on testattu kuudessa pääkaupunkiseudun taloyhtiössä keväästä 2019.

Nähtävissä on jo, että esimerkiksi yleiset tilat ovat liian lämpimiä ja huoneistojen lämpötiloissa on suurta vaihtelua, kertoo projektipäällikkö Lasse Sariola Forum Virium Helsingistä.

Säästöjä saadaan aikaiseksi, kun kerättyä dataa hyödynnetään taloautomaation ohjaamisessa. Tämä parantaa myös asumismukavuutta.

Esimerkki: taloyhtiön ilmanvaihtoa ohjaa tavallisesti kellokytkin, joka ei huomioi muuttuvia olosuhteita, toisin kuin automaatio, joka toimii sensoreiden välittämän datan perusteella.

Jos sensorit havaitsevat, että asuntojen hiilidioksidipitoisuus on liian korkea, ilmanvaihto tehostuu. Tämä tietysti edellyttää, että talossa on koneellinen ilmanvaihto.

Kun asukas pystyy itse seuraamaan asunnostaan kerättyä dataa ja näkee konkreettisesti, paljonko hän kuluttaa vaikka vettä, kiinnostus muuttaa omaa toimintaa yleensä kasvaa.

On arvioitu, että huoneistokohtainen mittaus vähentää vedenkulutusta 10–30 prosenttia. Huoneistokohtaisesta vedenkulutuksen mittauksesta onkin tulossa pakollista asteittain ensi vuodesta alkaen

Sariola kehottaa aloittamaan datan keräämisestä.

”Sen pohjalta nähdään, mikä on kiinteistön tilanne. Kuluuko vettä liikaa, onko vuotoja ja huoneistoissa sopivat ja tasaiset lämpötilat.”

Tietojen perusteella on helpompi päättää, mihin toimiin ryhdytään.

”Yksinkertaisimmillaan tehdään lämmitysjärjestelmän tasapainotus, jolla voidaan päästä jo merkittäviin säästöihin.”

Huonelämpötilan laskeminen vain yhdellä asteella vähentää lämmitysenergian kulutusta viidellä prosentilla.

Ylilämmitystä pystyy selvittämään niinkin yksinkertaisesti kuin kiertämällä tiloissa huonelämpömittarin kanssa.

Yksi digitalisaation hyödyntämisen haaste taloyhtiöissä on se, että tieto on pirstaloitunut eri toimijoiden järjestelmiin. Helpottaisi, jos järjestelmät keskustelisivat keskenään.

”Kun taloyhtiössä on suunnitelmissa perusparannus, ei osata kysyä naapureilta, millaisia suunnitelmia muilla on.”

KIINTEISTÖALAN asiantuntija Kimmo Karvinen pitää tärkeänä naapuritaloyhtiöiden yhteistyötä energiahankkeissa.

”Kun taloyhtiössä on suunnitelmissa perusparannus, ei osata kysyä naapureilta, millaisia suunnitelmia muilla on”, hän sanoo.

”Yhteistyönä toteutetuissa hankkeissa saavutetaan volyymietuja ja kustannussäästöjä, kun hyödynnetään yhtiöiden yhteistä ostovoimaa.”

Karvinen vetää Taloyhtiöklubia, joka on Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen hanke. Se ponkaistiin pystyyn syksyllä.

Toiminnan tarkoituksena on koota yhteen taloyhtiöiden hallitukset, kehittää kiinteistöjä ja parantaa taloyhtiöiden energiatehokkuutta yhdessä.

Taloyhtiöklubissa on mukana useita kiinteistöjä pääkaupunkiseudulta.

Esimerkiksi Lauttasaaren Katajaharjussa mukana on kymmeniä taloyhtiötä, joista osa muodostaa korttelin. Talojen keskelle jää suuri, pitkälti hyödyntämätön viheralue.

Katajaharjulaiset taloyhtiöt selvittävät yhdessä aurinkopaneelien ja maalämmön hankintaa. Lisäksi ne ovat kaavailleet alueelle Suomen hienointa korttelipihaa.

”Kaikki mahdollisuudet ovat parempia kuin autopaikat ja ränsistyneet roskakatokset. Katajaharjuun voitaisin rakentaa vaikka hiihtostadion taloyhtiöiden yhteistyöllä”, Karvinen visioi.

01.06.2021Taloyhtiöklubista vauhtia kerrostalon energiaremontille
14.04.2021Kannelmäen Taloyhtiöklubin toiminta käynnistyi innostuneesti
13.04.2021Vantaan Energia tukemaan Taloyhtiöklubi-hanketta Koivukylässä ja Myyrmäessä
26.03.2021Pihlajiston Taloyhtiöklubi käynnistyi vauhdilla
11.03.2021Helsingin energia- ja ilmastoatlas antaa tietoa rakennuskannasta ja lämmityksen päästöjen vähennysmahdollisuuksista
05.03.2021Kiinteistö ja Energia -lehti: Taloyhtiöklubi tuo naapurit yhteen
04.02.2021Lauttasaari-lehti: Taloyhtiöklubissa on voimaa
28.01.2021Uutta Länsi-Helsinkiä -verkkotilaisuuden tallenne katsottavissa
22.12.2020HBL: Husbolag bildar klubbar för bättre ekonomi och miljö
11.12.2020Helsinki käynnistää energiarenessanssin

Siirry arkistoon »